Käärmeiden munat vaativat oikeanlaiset olosuhteet, jotta niistä kuoriutuisi ajallaan eläviä ja terveitä poikasia. Nämä olosuhteet saadaan järjestettyä melko vaivattomasti keinotekoisella hautomolla. Markkinoilla on olemassa vartavasten matelijoiden munien haudontaan tarkoitettuja hautomakoneita, joita löytyy esimerkiksi matelijatarvikeliikkeiden valikoimista. Hyvänä vaihtoehtona valmiille hautomakoneelle on kuitenkin itse tehty, edullinen ja varsin yksinkertainen hautomo. Omakohtaisesti toimivaksi toteamani hautomon rakenteluohjeet tulevatkin tässä! 
Tarvitset:
-Styroxisen kylmälaukun
(-Akryylimaalia)
(-Alumiiniteippiä tai -foliota)
-Tiheäsilmäistä verkkoa
-Lämpömaton tai -kaapelin
-2 puurimaa
-Metalliastian
-2 kylmäkallea
-Munalaatikon (rei’itetty)
-2 lämpömittaria
-Himmentimen
Hautomon kokoonpano aloitetaan leikkaamalla styroxlaatikkoon kolme reikää; kaksi tuuletusaukkoa vastakkaisille seinille, toinen alas ja toinen ylös, sekä aivan laatikon alareunaan töpselinmentävä reikä. Halutessaan laatikon ulkopinnat voi tässä vaiheessa maalata akryylimaaleilla, jos tuo autenttinen kylmälaukkulook ei silmää miellytä (tai jos käyttää vanhaa, rumaksi pinttynyttä kylmälaukkua kuten minä).
Hautomon pohjalle voi laittaa kaiken varalta alumiiniteippiä tai -foliota estämään lämpökaapelin mahdollisesti aiheuttamat pienet sulamisvauriot styroxiin. Samalla hautomoon tehdyt aukot peitetään tiheäsilmäisellä verkolla (tämä lisäys tehty hautomon rakentamisen jälkeen, eikä siitä ole kuvaa), jottei poikaset pääse kuoriutuessaan vahingossakaan karkuteille.
Vanha sulamisvaurio, joka peitetty alumiiniteipillä
Sitten päästäänkin kokoamaan hautomon sisustaa.
1. Hautomon pohjalle laitetaan lämpömatto tai -kaapeli, jonka päälle asetetaan kaksi puurimaa. Puurimojen ansiosta lämpölaitteen ja sen päälle tulevan metalliastian väliin jää ilmarako ja näin ylikuumentumisen (ja styroxin sulamisen) riskit minimoituu.
2. Rimojen päälle metalliastia, jonne lisätään muutaman sentin verran vettä pohjalle. Kaksi kylmäkallea laitetaan veteen kellumaan. Kylmäkallejen tarkoitus on toimia lämmön varaajina, näin hautomon lämpö ei pääse laskemaan kovin paljoa kun hautomon kansi avataan. Metalliastiassa oleva vesi taas luo höyrystyessään hautomoon kosteat olosuhteet, jolloin munalaatikon pohjamateriaalia ei tarvitse juurikaan kastella haudonnan aikana.
3. Kylmäkallejen päälle asetetaan kostutetulla haudontapohjamateriaalilla varustettu rei’itetty munalaatikko. Lämpömittarien anturit asetetaan paikoilleen, toinen kylmälaukun seinään hautomon yleislämpötilaa mittaamaan ja toinen munalaatikkoon. Munalaatikon rei’ityksessä tulee huomioida se, että laatikon alareuna saattaa olla kosketuksissa veteen. Reikiä ei siis saa tehdä liian alas, jottei vesi pääse munalaatikkoon.
4. Lopuksi lämpömaton/ -kaapelin töpseli kiinnitetään himmentimeen, himmennin pistorasiaan ja aloitetaan oikean lämpötilan etsiminen himmennintä pikkuhiljaa säätämällä. Omakohtaisen kokemuksen mukaan lämpöjen säätämiseen kannattaa varata useampi päivä, sillä siinä saattaa vierähtää yllättävän pitkäänkin. Himmennintä kannattaa säätää vain pari kertaa päivässä, sillä lämpöjen tasaantumisessa kestää kauan. Uusi säätö tehdään vasta kun lämmöt ovat tasaantuneet ja pysyvät vakaana.
Hyviä haudontahetkiä!
Tiian eläinkaaos 