Näin pidät matelijasi tallessa

kirjoitettu 8.6.2018
päivitetty 14.11.2019

Pakovarmuus on kiistämättä yksi terraarion tärkeimmistä ominaisuuksista, niin eläimen kuin omistajankin kannalta. Itsestäänselvyys monille, muttei valitettavasti kaikille matelijaharrastajille. Viimeaikoina harrastajapiireissä (ja valitettavasti uutisotsikoissakin) on käynyt ilmi useita tapauksia, joissa käärme tai jokin muu matelija on päässyt karkuun. Osa on kadonnut harmittomaksi ajatellun pihassa jaloittelun yhteydessä, osa taas on lähtenyt karkuteille terraariosta tai aitauksesta. Oli kyse kummasta karkutavasta tahansa, syynä on omistajan tietämättömyys tai huolimattomuus, ääritapauksissa jopa silkka välinpitämättömyys. Tämä on hyvin huolestuttava ilmiö, sillä yksikään matelija ei karkaisi, jos omistajalla olisi riittävä tietotaito matelijan hoidosta ja käyttäytymisestä, sekä intresseihin kuuluisi eläimen oikeanlainen ja huolellinen hoito.

Syynä näille vahingoille ei ole niinkään se, että itse vahingon syntyyn ei voisi mitenkään vaikuttaa. Sen sijaan asioista ei olla otettu riittävän huolellisesti selvää tai tietoa ei vain ole tarpeeksi helposti saatavilla. Syvän huolen saattelemana ja lämpöisen huolehtivan tunteen vallassa päätin kantaa oman korteni kekoon ja kasata mehevän tietopaketin, jotta kaikki oleellinen tieto matelijan tallessa pitämiseksi olisi jokaisen ulottuvissa.

Herppiharrastustaipaleeni aikana minulla on ollut vain käärmeitä ja sammakoita, joten omakohtaisen kokemuksen puuttuessa en ota juurikaan kantaa liskojen tai kilpikonnien karkailuihin. Keskitynkin tässä tekstissä vain käärmeisiin, mutta osa ohjeista pätee yhtälailla myös muihin matelijoihin.

Tässä linkki tiivistettyyn tietoiskuun kilpikonnien ja liskojen turvallisesta ulkoilutuksesta *klik*.

---

 

Karkailut ovat eläimelle itselleen suuri riski, terraarion ulkopuolisen maailman poiketessa oikeanlaiseksi luoduista terraario-olosuhteista. Väärien olosuhteiden lisäksi terraarion ulkopuolella vaanii useita mahdollisia vaaroja, kuten muut kotieläimet tai kuumenevat sähkölaitteet. Näin kesähelteillä ovien ja ikkunoiden ollessa sepposen selällään, avautuu lisäksi talon ulkopuolisen maailman lukuisat vaarat. Kaiken kukkuraksi eläinten karkailulla on hyvin negatiivinen vaikutus koko harrastukseen: matelijaharrastuksen ollessa jo valmiiksi vaakalaudalla, positiivilistojen ja muiden harrastusta rajoittavien uhkien lisäksi me emme kaipaa enää yhtään negatiivista uutisointia näiden väärinymmärrettyjen eläintemme suhteen. On hyvin huolestuttavaa kuinka paljon hallaa huolimattomat omistajat voivatkaan aiheuttaa tunnollisille ja eläinten turvallisuuden vakavasti ottaville harrastajille. Huolimattomat harrastajat muodostavat vain pienen murto-osan koko matelijaharrastajajoukosta, mutta saattavat pahimmassa tapauksessa romuttaa harrastuksen kaikilta.

 

Miksi käärme karkaa?

Olipa kyseessä sitten aktiiviset tai passiiviset käärmeet, ne liikkuvat terraariossaan jossain määrin. Elinpiirin rajoittuessa terraarion seiniin, alkaa käärme tutkia niitä jossain vaiheessa ja silloin koetellaan terraarion käärmeenpitävyyttä. Jos heikkoja kohtia on, käärme mitä todennäköisimmin ne löytää. Keväisin lisääntymiskauden vallitessa laiskimmatkin yksilöt alkavat liikehtiä normaalia aktiivisemmin ja useimmat karkailutapaukset taitavatkin keskittyä pääosin juuri lisääntymiskaudelle. Terraariosta karkaava eläin ei aina tarkoita että terraario-oloissa olisi jotain vikaa, vaan esimerkiksi sitä että terraarion ulkopuolisen maailman uudet tuoksut vaikuttavat uteliaasta eläimestä vastustamattoman houkuttelevilta. Aina terraarion käärmeenpitävyydessä ei tarvitse olla mitään puutteitakaan, vaan karkureissut mahdollistuvat omistajan inhimilliseksi ajatellun virheen vuoksi.

 

Miten varmistetaan että käärme ei karkaa?

Oman kokemukseni pohjalta suosittelen lämpimästi tiiviytensä puolesta Exo Terra, sekä Wromak -merkkisiä terraarioita. Hyvin pienille poikasille turvallisin vaihtoehto on klipsilukolliset SmartStore varastolaatikot. Sen sijaan esimerkiksi Joki-terraarioiden ovet ovat hyvin väljät, joten ne käyvät vain isokokoisille käärmeille.

Huomioita Exo Terra -terraarioista

• Tiiviit saranaovet, jotka pitävät poikasetkin tallessa (ei kuitenkaan sovellu alle 12g  poikasille). Sopivat myös pienehköille lajeille aikuisena.
• Läpivientiaukot katon takaosassa ovat oiva pakoreitti, ellei niitä ole suljettu.
• Avattava katto, jonka lukot tulee kiinnittää huolella.
• Ovissa sisäänrakennettu lukko, hanki varmistukseksi Exo Terran lisälukko.
• Huom! Ei sovellu voimakkaille käärmeille muovirakenteisen katon ja etuosan vuoksi. (Käärmeen työntäessä muoviosia täydellä voimalla ne voivat hajota).

Huomioita Wromak -terraarioista

• Liukuovien kiskot mitoitettu lasien paksuuteen nähden hyvin, lasit eivät heilu ja ovet ovat hyvin tiiviit. Soveltuu isokokoisille poikasille ja aikuisille.
• Ei valmiita läpivientiaukkoja, eli yksi mahdollinen pakoreitti vähemmän. Sähkölaitteet asennetaan terraarion ulkopuolelle.
• Liukuovien lukitus puuttuu, eikä tehdasvalmisteiset lukot sovellu oviin. Lukko täytyy tehdä itse (täällä ohjeet *klik*).

Huomioita SmartStore varastolaatikoista

• Tukevat kannet ja lukot. Smartit on varastolaatikoista varmin valinta. Kilpailevien tuotteiden muovi taipuvampaa, eikä lukot ole tarpeeksi tiukat.
• Ilmareiät täytyy tehdä itse kolvilla. Ilmareikien halkaisija maksimissaan 3mm.
• Kannen heikoin ja taipuvaisin kohta on klipsilukottomien sivujen keskikohdassa. Hanki niihin jykevät paperiklipsit lisälukoiksi, jotta käärme pysyy varmasti tallessa.

Lisäksi lämmin suositus, että ostat eläimesi hyvältä kasvattajalta ja noudatat hänen antamiaan ohjeita. (Tee tarkka taustatyö valitessasi kasvattajaa ja erottele jyvät akanoista, huonojen kasvattajien ohjeita ei tule seurata). Hyvät kasvattajat tuntevat lajinsa ja osaavat kertoa parhaista asumisratkaisuista. Älä lähde soveltamaan saamiasi ohjeita omin päin, vailla parempaa tietämystä.

 

Huomioi nämä ennen käärmeen majoittamista terraarioon

• Älä käytä terraariota jossa on itsetehty kansi. Väärin valmistettuna itse tehty kansi on hyvin heikko keino pitää käärme terraariossaan.
• Liukuovien väli. Kuinka monta milliä jää liukuovien väliin niiden yhtymäkohdassa? Testaa mahtuuko 3mm paksu viivoitin ovien väliin? Jos mahtuu ja liikkumavaraa ei jää, se on viljakäärmeen kokoiselle käärmeelle riittävän tiivis. Yli 3mm raosta viljakäärmeen kokoinen käärme voi päästä puskemaan itsensä läpi. Jos viivoitin kolisee ovien välissä, tiivistä rako liimaamalla siihen jokin jämäkkä kappale (esimerkiksi muovimattosuikale) akvaariosilikonilla. Ikkunoiden tiivistysnauhaa tai muita helposti irtoavia tiivisteitä en suosittele. Liian ohuet lasit voi myös korvata teettämällä tilalle paksummat liukukiskoille sopivat lasit, jolloin lasien välinen rako pienenee
• Liukuovien liikkuvuus ja joustavuus. Ovatko lasit selvästi ohuemmat kuin liukukiskojen urat? Jos on, kuinka paljon lasien väli yhtymäkohdassa kasvaa, kun lasit työnnetään kiskoissa syvyyssuunnassa toisistaan mahdollisimman etäälle? Miten paljon lasi joustaa/antaa periksi kun lasien yhtymäkohdan väliin kohdistetaan tunkevaa voimaa (testaa sormellasi ja ajattele sen olevan käärmeen pää, mahtuuko sormi lasien väliin)? Joustavuus on suurimmillaan lasien keskiosassa (korkeussuunnassa katsottuna) ja siinä sopiva 3mm rako voi venyä huomattavasti suuremmaksi. Jos ovet ovat pleksilasia, niiden joustavuus on vielä moninkertaisempaa lasiin verrattuna. Myös ovien paksuus vaikuttaa joustavuuteen merkittävästi, esimerkiksi 4mm lasi joustaa 40cm korkeassa oviaukossa selvästi enemmän, kuin 5mm lasi 80cm oviaukossa.
• Liukuovien asettuminen terraarion seinää vasten. Kun laitat liukuovet kiinni, asettuvatko ne tiiviisti paikalleen? Joskus terraario (etenkin itsetehty) on hieman vinkkelissä ja vain lasin ylä- tai alareuna osuu seinään, tällöin oven ja seinän väliin syntyy rako.
• Terraario on joka puolelta ehjä; 
  • lasiterraarion silikonisaumat ovat pitävät ja lasit ovat joka nurkassa tiiviisti kiinni. Laseissa ei ole hiushalkeamia, säröjä ja lohkeamia.
  • vaneriterraariossa kaikki ruuvit ovat kiristetty paikalleen ja saumat ovat tiiviit.  Levymateriaalissa ei ole lohkeamia tai muita vaurioita (etenkin mdf-levy hapertuu, jos se on saanut kosteutta).
  • Liukukiskot ovat tukevasti kiinni, eivätkä ne heilu.
  • Ovet ovat ehjät, eikä niistä puutu paloja (erityisesti nurkat ovat alttiita lohkeamille).
  • Ilma-aukkojen ritilät tai reikäpellit ovat ehjät ja tiiviisti kiinni, vailla rakoja.
• Läpivientiaukko johdoille. Jos terraariossa on läpivientiaukko, sen sulkuläppä on tehty jämäkästä joustamattomasta materiaalista ja se on kiinnitetty tiukasti paikalleen. (Huom. Exo Terroissa läpivientiaukot katon takaosassa, sulje ne huolellisesti).
• Ilma-aukkojen verkot/ritilät ovat tarpeeksi pienisilmäisiä terraarioasukkiin nähden (yleinen nyrkkisääntö: reiät eivät ole halkaisijaltaan yli 3mm/ ritiläväli ei ole yli 3mm. Tarkista päteekö se oman lajisi kohdalla).
• Lukko. Ehdottoman tarpeellinen väline pakovarmuuden maksimoimiseksi.
• Liukuovellisen terraarion katto on kunnolla kiinni. Joissain tehdasvalmisteisissa liukuoviterraarioissa on irroitettava katto. Varmista että se on tiivis ja lukittu.
• Käy varmuuden vuoksi vielä koko terraario sisältä päin läpi, työntele seiniä, pohjaa ja kattoa, koettele kaikkialta, löytyykö heikkoja kohtia? Jos, niin korjaa ne huolellisesti ennen käärmeen sijoittamista terraarioon.
• Huom! Käärmeet pääsevät halutessaan läpi uskomattoman pienistä kolosista ja raoista. Jos et ole aivan varma minkä kokoiset raot ovat käärmeellesi turvallisen kokoisia, kysy neuvoa kokeneelta harrastajalta.

 

Terraarion lukitseminen

Terraarion liukuovien huolellinen sulkeminen on tärkeää, jotta käärme pysyy siellä missä pitääkin. Ovia sulkiessa katsotaan niiden liukuvan aivan terraarion seiniin asti ja tarkistetaan ettei kiskoilla ole mitään roskia. Liukukiskolle pakkautunut turve tai hakkeenpalanen estää ovea liukumasta loppuun saakka ja luo otollisen raon karkaamista varten. Käärmeen on mahdollista saada lukottomat ovet auki ilman lasin ja seinän väliin jäävää rakoakin, mutta rako edistää karkaamista huomattavasti. Ovet saattavat pysyä kiinni ilman lukkoakin, mutta sen varaan ei saa laskea. Siispä ovet laitetaan kunnolla kiinni ja varmistetaan lukon lukitsevan ne paikalleen. Esimerkkikuva tilanteesta, jossa kuningaspyton on karannut liukuoviterraariosta jonka ovet oli lukittu, mutta toinen ovista oli jäänyt epähuomiossa hieman raolleen.

Liukuoviterraarion lukkoja myydään matelijatarvikeliikkeissä (esim täällä *klik*), sekä hyvin varustelluissa eläinkaupoissa. Halvimmillaan sellainen kustantaa alle kymmenen euroa. Lukko estää ovien liukumisen kiskoilla ja ovet aukeaa vain avaimella. Terraarion asukki ei saa ovea auki, eikä myöskään terraarion ulkopuoliset murtautujat, kuten lapset tai liian innokkaat vieraat.

Vaihtoehtoisesti liukuoven lukon voi tehdä itse paksusta rautalangasta. Tämä lukko ei sovellu välttämättä talouksiin joissa on pieniä lapsia, tai terraarion vieressä  puuhastelevia eläimiä. Lukkoa ei saa terraarion sisäpuolelta auki, mutta ulkopuolelta se aukeaa terraariosta poispäin kohdistuvalla nousevalla liikkeellä.
Näin  valmistat lukon itse *klik*.
Video lukon toimintaperiaatteesta täällä *klik*.

Yksi melko yleinen liukuovien lukitussysteemi on kaikille tuttu ilmastointiteippi. Ovet teipataan terraarion päätyseiniin kiinni, jolloin ovien liukuminen estyy. Teippaaminen on melkoisen ruma ja sotkuinen tapa lukita ovet (teipistä jää sitkeitä liimatahroja), mutta kuitenkin toimiva. Teipit täytyy vaihtaa riittävän usein uusiin, jotta teipin liimapinta on tarpeeksi vahva pitämään ovet visusti kiinni.

 

Miten käärmeitä silti karkailee, vaikka terraarion käärmeenpitävyys on niin helposti varmistettavissa?

Yleisin syy lienee omatekoiset väkerrykset. Taasen väkerryksistä yleisimpiä taitavat olla ylivoimaisesti akvaariomallisten (eli liukuovettomien, päältä avoinaisten) terraarioiden kansiratkaisut. Itsetehdystä kannestakin on mahdollista saada käärmeenpitävä, mutta karkailutapausten perusteella se ei läheskään kaikilta onnistu. Kannessa täytyy olla jämäkät reunat, jykevät lukot ja sen pitää olla terraarion suulle täydellisesti istuva, eli tiivis. Kannen päälle kasatun painavan tavaran ei koskaan tulisi olla se joka pidättelee käärmettä terraariossaan. Muutama kirja, tai vaikka kymmenen kilon levypaino terraarion päällä ei pidättele edes viljakäärmettä, puhumattakaan isommasta käärmeestä, jos se ulos tahtoo. En voi millään muotoa suositella mitään itsetehtyä kansiratkaisua kenellekkään, ellet sitten ole 100% varma siitä mitä teet. Älä yliarvioi taitojasi ja tietämystäsi, vaan jätä varmuuden vuoksi se ilmaiseksi saatu vanha akvaario käyttämättä ja sijoita eläimen hyvinvointiin hankkimalla sille kunnollinen terraario. Myöskään jyrsijäkäyttöön tarkoitettuja lasiterraarioita (esim Kymppiterra, ent. Aquarell) lasista ja reikäpellistä tehtyine irroitettavine kansineen ei tule käyttää käärmeillä. Käytä käärmeillä vain käärmeille tarkoitettuja terraarioita.  Käärmeen voimia ei saisi koskaan aliarvioida, vaan terraarion pakovarmuutta pohtiessa turvallisin vaihtoehto on tehdä terraariosta ”pomminvarma”. Käärme on usein huomattavasti voimakkaampi kuin omistaja osaa edes kuvitella, joten liioittele ennemmin kuin aliarvioi.

Kansiväkerryksien lisäksi toinen epäilyttävä nikkaroinnin kohde on itsetehdyt terraariot. Parhaimmillaan itse tehty terraario voi piestä tehdasvalmisteisen kilpailijansa mennen tullen, mutta sellaisen rakentaminen vaatii tietämystä ja ymmärrystä käärmeen kyvyistä. Älä rakenna terraariota itse, ellet ole täysin varma että osaat tehdä siitä pakovarman. Vaikka olohuoneessa saattaa seistä turhana passelin kokoinen vitriini, tai varastosta löytyy muutama ylimääräinen neliö vaneria, älä ryhdy toimeen jos tietosi ovat vajanaisia. Pelkän säästämisen vuoksi terraariota ei kannata tehdä itse. Taitava rakentaja voi saada säästöä aikaiseksi, mutta taitamaton rakentaja ja pieni budjetti on hyvin riskialtis yhdistelmä turvallisuutta ja pakovarmuutta ajatellen.

Jos syy karkaamiselle ei löydy terraarion rakenteen puutteista, se johtuu käärmeen hoitajan toiminnasta. Yleisimmin syynä on inhimillinen virhe, kukapa sitä nyt tahallaan käärmettään karkuun päästäisi. Inhimillisiltä virheiltäkin voidaan välttyä, kun käärmeen hoitotoimepiteisiin keskitytään täysillä. Ei esimerkiksi puhuta samaan aikaan puhelimessa, tai puuhastella välillä jotain eläimen hoitoon liittymätöntä. Käärmeelle ei jää mitään mahdollisuuksia karata, jos omistajan tietotaito terraarion vaatimuksien suhteen on kunnossa ja eläimen hoitoon keskitytään aina täydellä tarkkuudella.
Ainoa oikeasti täysin omistajan hallintakyvyn ulkopuolelle jäävä karkaamisen mahdollistava tilanne olisi jokin katastrofaalinen tapahtuma, kuten tulipalo tai muu onnettomuus.

Kun käärmeen terraario on varmistettu käärmeenpitäväksi ja ovetkin muistetaan sulkea & lukita joka tilanteessa, jää enää yksi mahdollisuus karkureissulle. Tätä ei ehkä edes ymmärretä ajatella käärmeen karkaamismahdollisuuksia kartoittaessa, sillä se on niin ilmiselvä; käärmeen ottaminen pois terraariosta. Kun käärme otetaan terraariostaan syystä tai toisesta, sen karkuun luikahtaminen on mahdollista, ellei käsittelijä keskity hommaansa täysillä. Tässä pieni listaus siitä, mitä tulee huomioida kun käärme on terraarionsa ulkopuolella:

• Keskity siihen mitä teet. Ennen kuin otat käärmeen terraariosta, ota esille välineet joita saatat tarvita käärmeen hallinnassa. Käsittele käärmettä rauhallisesti ja määrätietoisesti. Jos käärme vauhkoontuu tai vaikka puree, pysy rauhallisena ja vie käärme takaisin terraarioon. Älä päästä irti edes pelästyessäsi.
• Älä päästä käärmettä vapaaksi huoneistoon, edes valvottuna. Tarvitaan vain yksi silmänräpäys, kun käärme jo vilahtaa pienestä kolosesta talon rakenteisiin. Tee käärmeelle niin suuri terraario, ettet koe sillä olevan tarvetta ”jaloitella” huoneistossa vapaana.
• Valokuvatessasi käärmettä sisällä. Jos kuvat halutaan ottaa terraarion ulkopuolella, tee se mahdollisimman suljetussa tilassa, kuten ministudiossa tai Faunaboksissa kansiluukun kautta. Huolehdi että käärme on näköpiirissäsi koko ajan joko linssin läpi tai paljaalla silmällä katsottaessa, älä päästä sitä hetkeksikään näkyvistäsi. Varmista kuvauspaikan turvallisuus ja järjestä sen ympäristö tyhjäksi. Jos käärme pääseekin huolimattomuuden vuoksi etenemään kuvausalustalta johonkin, se on helpompi napata kiinni kun ympärillä ei ole romua.
• Valokuvatessa käärmettä ulkona, pidä se koko ajan visusti tallessa joko kädessä tai kannellisessa laatikossa. Älä päästä käärmettä silmistäsi ulkona hetkeksikään, edes kuljetusboksissa. Vie se takaisin terraarioonsa heti kun kuvat on otettu. Älä valokuvaa ulkona, jos et ole 100% varma siitä että pystyt pitämään käärmeen tallessa tilanteessa kuin tilanteessa. Virheille ei ole varaa. Huolehdi että kuvausympäristö on rauhallinen, eikä lähellä ole esimerkiksi leikkiviä lapsia tai riehaantuvia lemmikeitä. Älä koskaan laske käärmettä vapaaksi ulkona, siis oikeasti koskaan. Vaikka käärme olisi normaalisti miten laiska tai hidas tahansa, se saattaa silti liikehtiä yllättävän nopeasti ja kadota näkymättömiin. Maahan laskettu käärme voi olla myös petolintujen kohteena ja se häviää linnun kynsissä taivaan tuuliin silmänräpäyksessä. Kuvia saa napsittua helposti joko Faunaboksin tai avustajan kanssa. Käärmeen turvallisuutta ei tule koskaan riskeerata hienojen kuvien vuoksi.
• Älä vie käärmettä ulos. En keksi valokuvauksen lisäksi mitään muuta syytä sille miksi käärme pitäisi viedä ulos. Käärmettä ei ulkoiluteta nurmella, eikä sitä oteta mukaan kävelylle tai auringonottoreissulle. Sen kanssa ei myöskään missään nimessä lähdetä kaupungille elvistelemään.
• Käärmeen kuljettaminen paikasta toiseen on perin simppeliä, mutta riskinsä siinäkin ellei asiaan olla perehdytty kunnolla. Siitä lisää täällä *klik*.

 

Muita karkailun mahdollistavia, mutta vältettävissä olevia tilanteita ovat esimerkiksi

• Käärmeen pitäminen liian heppoisessa boksissa esim. ruokinnan aikana, tai kylvettäessä vanhoja nahanrippeitä pois. Hanki käärmeelle kunnollinen boksi, jota voit käyttää tilanteessa kuin tilanteessa. Rei’itetty lukollinen SmartStore laatikko käy tähänkin tarkoitukseen hyvin, kun taas esimerkiksi Faunaboksi-muoviterraariot (esim. Exo Terra Faunarium) eivät käy käärmeen säilytykseen sellaisenaan. Faunaboksit vaativat kannen kiinni teippaamisen (vähintään kahdesta kohdasta ympäri asti). Faunaboksin kannen nurkissa on myös isohkot pyöreät reiät, joista pienimmät poikaset pääsevät karkuun.
• Terraarion ovien auki jättäminen ilman valvontaa. Älä koskaan tee näin, edes pieneksi hetkeksi kun käyt vaihtamassa vedet. Laita ovet aina kiinni ja lukkoon kun et itse ole terraarion välittömässä läheisyydessä tarkkailemassa käärmeen liikkeitä.
• Terraarion ovessa ei ole lukkoa ja terraarion ulkopuolella oleva eläin tai ihminen avaa oven vahingossa/huomaamattaan. Esim. terraarion ohi kävellessä joku hipaisee tai tönäisee liukuovea ja se aukeaa. Käytä lukkoa.
• Terraarion sisällä oleva painava sisuste kalauttaa terraarion lasin rikki. Varmista että käyttämäsi sisusteet ovat jykevästi paikallaan, tai etteivät ne ylety liikkuessaan terraarion laseihin asti.
• Terraarion vieressä oleva painava esine kalauttaa terraarion lasin rikki. Älä säilytä terraarion läheisyydessä mitään sellaista, joka saattaa kaatuessaan/ liikkuessaan rikkoa lasit.
• Kissa hyppää terraarion päälle hajoittaen terraarion katon. Aseta terraariot niin että kissat tai muut painavat kotieläimet eivät pääse hyppelemään niiden päälle, tai hanki tarpeeksi jykevä terraario.
• Koira tai lapsi törmää terraarioon rikkoen lasin. Rajoita eläinten ja lasten riekkumista terraarion läheisyydessä, tai sijoita terraariot niin ettei perheen pienimmät ylety niihin.

 

Epätodennäköisempiä, mutta mahdollisia tilanteita

• Käärme puskee lasiterraarion seinän rikki, työntäessään samalla kun on pönkännyt itsensä vastakkaisten seinien väliin. Tätä voi tapahtua pääosin isoilla voimakkailla käärmeillä, muttei ole mahdotonta vähän pienemmilläkin käärmeillä. Rakenna voimakkaalle käärmeelle kestävä terraario jykevistä materiaaleista joita ei saa kovallakaan voimalla rikki.
• Käärme saa nostettua liukuovet kiskoiltaan. Tätä tapahtuu pääosin vain hyvin voimakkailla käärmeillä, kuten tiikeripytoneilla. Ei ole mahdotonta pienemmilläkään käärmeillä jos lasit ovat kovin ohuet ja kevyet (etenkin jos kyseessä ovat pleksiovet). Perehdy isojen käärmeiden tarpeisiin huolellisesti välttääksesi ovien nostelu ja pienempien käärmeiden kanssa käytä tarpeeksi jykeviä ovia.

 

”Käärmeeni on Houdini”

Tätä termiä kuulee käytettävän leikkimielisesti hyvin usein, yleensä omistajalle mystisistä syistä tapahtuneen terraariopaon yhteydessä. Sanotaan että esimerkiksi viljakäärmeet ovat yleisesti hyvin sitkeitä etsimään terraariosta löytyviä pakoreittejä ja tämänlaiset ”karkurimestarit” saavatkin melko äkkiä otsaansa ”Houdinin” leiman. Täytyy sanoa, että terminä se on hyvin harhaanjohtava ja häiritsevä. Käärme ei karkaa, kun sille ei anneta siihen yhtäkään mahdollisuutta. Se ei teleporttaa itseään mistään läpi, vaan karkaamiselle on aina syynä jokin terraariosta löytyvä heikkous. Kun heikkous on sellainen jota harrastaja ei löydä tai oman uskottavuutensa menettämisen pelossa ei myönnä löytävänsä, on helpompi syyttää mystistä terraariota kuin itseään. Kun ihminen ei pysty selittämään itselleen jotain toimintoa, sille keksitään syy vaikka sitten väkisin, mutta ulottuvuudesta toiseen matkaava olento, taikka kahlekuningas käärme ei silti ole. Syynä viljakäärmeiden loistolle karkailutilastojen kärjessä on oikeasti se, että ne ovat lajina maailman yleisimpiä lemmikkikäärmeitä ja samalla myös yleisin valinta aloittelevien harrastajien ensikäärmeiksi. Kun tähän ynnätään vielä viljakäärmeen aktiivisuus, saadaan aikaiseksi vähän liiankin otollinen yhtälö karkuutapauksille, ellei omistaja tiedä mitä tekee. Houdineja ei siis ole olemassa, muutakuin huolimattomilla omistajilla, jolloin syyttävä sormi osoittaa aivan muuhun suuntaan kuin toimintatarpeitaan toteuttavaan luikertelevaan eläimeen. Houdineille naureskelu kertoo vain sen, että naurajat eivät ymmärrä tilanteen vakavuutta ja tuntemus eläinten kykyjen suhteen ei ole riittävällä tasolla.

 

Lopuksi,

Eläimen karkaaminen ei ole vitsailun aihe, eikä sitä tulisi koskaan sivuuttaa vain olankohautuksella. Virheen sattuessa omalle kohdalle, on tärkeintä ottaa mokaus kallisarvoisena oppituntina ja varmistaa että sama tilanne ei voi enää koskaan uusiutua. Oman lemmikin karkaamiseen pitäisi suhtautua itsekriittisesti, sillä lopulta vain sinä olet vastuussa eläimestäsi. Et kuitenkaan ole taakkoinesi yksin, vaan apua ja asiantuntevia neuvoja saat kokeneilta harrastajilta, kunhan vain uskallat pyytää. Kannustankin tukeutumaan muiden harrastajien apuun hyvin matalalla kynnyksellä. Kysyvä ei tieltä eksy. Vain ennakoimalla riskit ja poistamalla jok’ikisen mahdollisuuden niiden toteutumiseen, saamme karkailutapaukset mahdollisimman vähälukuisiksi. Eläinten tallessa pitäminen ei ole rakettitiedettä, mutta vankkumatonta tarkkuutta se ehdottomasti vaatii ja sitä peräänkuulutankin kaikilta.

Turvallisia ja pakovarmoja harrastushetkiä kaikille!

---

 

Jos tarvitset apua,

Autan mielelläni kaikissa artikkeliin liittyvissä käärmeaiheisissa asioissa, voit olla minuun yhteydessä sähköpostitse tai Facebookissa yksityisviestitse

Tiia Anttolainen
jautiia@hotmail.com

Hyviä väyliä avunhankintaan matelijoihin liittyvissä asioissa ovat esimerkiksi:
–Suomen Herpetologisen yhdistyksen Facebooksivut
–Suomen Herppiharrastajat ry:n ylläpitämä keskusteluryhmä Facebookissa
–Suomen suurin herppiaiheinen Facebookryhmä nimeltä Herppiharrastajat

Muista tietoja etsiessäsi aina lähdekriittisyys.

Kiitos kaikille kuvia lainanneille!