Tornin ensimmäinen terraario on nyt valmis, enkä voisi olla tyytyväisempi lopputulokseen! Nata, Oodi ja Kaaos pääsivät muuttamaan viikonloppuna uuteen kotiinsa ja vaikuttaa siltä että nekin ovat vähintään yhtä mielissään tilavasta terraariostaan kuin minäkin. Aika näyttää tulevatko ne hyvin toimeen kolmistaan, vai täytyykö jakaa porukkaa pienemmäksi. Tarpeen vaatiessa jokainen saa ikioman terraarion, mutta toivottavasti ongelmia ei synny tällä kokoonpanolla.
Kiipeilyoksien asettelu terraarioihin tuntuu olevan jonkin sortin taiteenlaji. Sitä saattaisi helposti ajatella että tähänkin terraarioon oksat on vain laitettu paikalleen, mutta ehei, totuus on täysin toinen. En tarkalleen enää muista montako päivää siihen lopulta kului, mutta luultavasti en valehtele juurikaan jos sanon että kolme päivää. Oksien etsintä taas on aivan oma juttunsa se, siihenkin saa tuhrautumaan useamman tovin metsästäessään täydellisiä kepakoita. Oksien asettelu ei ole lempipuuhaani juurikin siksi että niiden kanssa saa taistella vähän turhankin kauan. Sopivan lopputuloksen löytymiseksi erilaisia asetelmavariaatioita tulee kokeiltua kymmeniä ja hikipisarathan siinä roiskuu kun yrittää saada paksuja puunvarsia taipumaan tahtoonsa.
Kalliotaustan teko oli vähän arpapeliä, sillä en tiennyt ennalta ollenkaan millä tavalla märkä uretaani käyttäytyy; paitsi sen kuinka viheliäisesti uretaani tarttuu käsiin, jos sitä onnistuu iholleen sotkemaan. Suurien muotojen luominen pelkällä uretaanilla osottautui mahdottomaksi, mutta onneksi olin varautunut ja asetellut taustaan silikonilla kiinnitettyjä Finnfoam palasia. Pursotuksen jälkeen piti odotella noin 15 minuuttia, sitten uretaanin pinta sumutettiin vedellä märäksi ja alettiin painella. Yllätyin miten kestävä uretaanin kuivunut pinta oli ja se oli aika helposti muotoiltavissa. Piti kuitenkin varoa ettei puhkaise nahkamaista pintaa, sillä silloin sormille tursusi märkää tahmaista uretaania (joka muuten pysyy kynsissä tasan niin kauan että sotkeentunut kynnen osa kasvaa pois). Lopputulos ei aivan ollut sitä mitä olin toivonut, mutta harjoittelemallahan sitä mestariksi tullaan. Tärkeintä että tausta on käärmeille toiminnallisesti hyvä ja samalla se ruma lämpökotelo sulautui taustan syövereihin. Suurin moka taustaa tehdessä oli se, että antoi uretaanin kuivua liian kauan (ts. pursotti liian laajan alueen kerralla, eikä ehtinyt painella kaikkia kohtia tarpeeksi pian). Arvioisin että noin 25minuuttia sitten pursotettu uretaani on vielä helposti muotoiltavissa, mutta sitä vanhempi alkaa olla jo liian kiinteää.
Jäi vähän hirvittämään miten huokoisia muotoja erehdyin luomaan. Tausta on aivan väärällään pieniä kolosia, joihin osaan jo kuvitella käärmeiden ruikkivan peräpäidensä tuotoksia. Kauhulla odotan ensimmäisiä taustaan väännettyjä satseja, täytynee varmaan ostaa uusi höyrypesuri rikkoutuneen tilalle, tai ollaan kohta aikamoisessa liemessä.
Löysin varaston perukoilta sattumalta meidän piha-aidan jämärullan ja samassa keksin että siitähän saisi oivan kiipeilyverkoston terraarion kattoon. Kaunis se ei ole, mutta siinä tulisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla: käärmeet saisi rutkasti lisätukea kiipeilyyn ja samalla siihen saisi kiinnitettyä jämäkästi kaikki tekokasvit ja muut roikkuvat sisusteet. Verkon päät taivuttamalla sai kätevät lenkit ruuvausta varten ja verkotuksesta tuli hyvin jämäkkä. Tässä tornin alimmassa terraariossa verkko ei vielä pistä silmään, mutta ylemmissä terraarioissa se saattaa niin tehdä. Olen suunnitellut jo valmiiksi, että ylempiin terraarioihin voisi hankkia kasviverkkoa, joka asennettaisiin verkon päälle niin että verkko uppoaisi kasvuston sekaan. Näin saisi verkon hyvät ominaisuudet käyttöön, mutta esteettinen haitta olisi mitätöity.
Terraariossa oli jo kaksi lämmittelypaikkaa lämpökotelon alla ja päällä, mutta niiden lisäksi halusin vielä lämpökaapelin, olihan terraarioon tulossa kolme asukasta. Kehittelin kaapelille näppärän kotelon, jonka sisässä kaapeli pysyy turvassa ja käärmeet ei pääse siihen käsiksi. Kotelo valmistui melko vaivattomasti ja se vaikutti yllättävänkin pätevältä kapistukselta. Täällä ohje *klik*. Kaapelin töpseliä varten porasin terraarion runkoon läpiviennin, viilasin sen siistiksi ja asensin ei-niin-esteettisen, mutta jykevän ja asiansa ajavan sulkulevyn.
Lopuksi oli vielä pientä tahimista lasien kanssa, mutta onneksi nekin asentuivat paikalleen vaikeuksista huolimatta. Kilpailutin paikallisia lasifirmoja lähettämällä kyselyä neljään eri paikkaan, kolme niistä vastasi ja hintahaitari oli niinkin huima kuin 50-120e! Kilpailuttaminen siis todella kannattaa. Ostin halvimmat ja laatu & palvelu olivat aivan ensiluokkaista.
Kun siirsin käärmeet uuteen asumukseensa, ne vaikuttivat pitävän siitä kovasti. Terraario tutkittiin pintapuolisesti ympäriinsä ja kattoverkkokin osottautui heti suurenmoiseksi hitiksi. Kun terraario oli tutkittu, kaikki kolme neitiä asettuivat lopuksi yhdeksi isoksi keräksi kattoverkon päälle. Sittemmin tytöt ovat rallitelleet terraariota ympäri, tutkiskellen paikkoja tarkemmin. Nähtäväksi jää, onko kattoverkon päälinen köllöttelypaikka jatkossakin kaikkien suosikki, vaikka muitakin paikkoja olisi rutkasti tarjolla.
Vaikka nyt mieli lepää kun tietää neideillä olevan loistavat asuinpuitteet, voi huokaista helpotuksesta vain hetkeksi, sillä tornin seuraavan terraarion puutavara ja vanerit ovat jo leikattu ja odottavat kasaajaansa.
Terraarion rakennusohjeet löydät täältä *klik*